Räsymatto

Marimekon korvalliset Räsymatto-mukit täydensivät tänään mottikokoelmaamme. Meillä oli ennestään pari tuollaista korvattomana. Mustavalkoiset, keltavalkoiset ja mustakeltavalkoiset passaavat sopuisasti samaan kahvipöytään. Tai no, kahvi ja kahvi. Minä juon noista kupeista kaiken. Paitsi jos käteen sattuu isompi Marimekon muki. En silti aio luopua muista astioista, sillä niillekin on vielä aikansa ja paikkansa. Olenhan astiafriikki.

Frans

Tähti

Huomasin tuon tähtikuvion vasta nyt, kun rupesin katsomaan tuota kuvaa. Rasia on yksi niistä asioista, jotka täyttivät Granit-kassia. Rasia kätkee sisälleen maustepussukat. Olikin siihen tarkoitukseen täydellinen, vaikkei ostohetkellä ollut hajuakaan, mitä purnukalla teen. Se oli kuitenkin i-ha-na. Mikähän siinä onkin, että tuollainen peltipurkki voi olla niin nätti?

Vihdoinkin kohtasimme, Granit

Olin viime viikon pitkään kaivatulla lomalla. En tehnyt töitä - ihme kyllä - mutta reissasin senkin edestä pitkin Suomea. Kuva & kamera -messut veivät minut Helsinkiin. Samalla sain mainion tilaisuuden päästä vihdoin ja viimein Granit-sisustusliikkeeseen.
Kävin ensimmäisen kerran Granitissa reilu vuosi sitten Tukholmassa. Olin niin ihastuksissani, etten osannut ostaa mitään. Tällä toisella visiitillä meinasi käydä samoin, mutta sainhan minä lopulta kerättyä sen verrna tavaraa, että ne piti pakata suureen paperipussiin.
Tuosta paperipussista onkin moneksi: tein pätkästä suojan kukkaruukulle. Loput kissat omivat itselleen pesäksi. Saa nähdä, milloin tuon raaskii laittaa pois.

Untamoa eivät kiireet vaivaa

Kiire on, kiire on, vaan ei Untamolla, kaunokaisella.

"Pikasiivous"

Pieni siivo ei niin haittaa, kun esillä on leikkokukkakimppu.

Hammas

Kissoille taas uni maittaa. Huomenna Untamo saattaa saada vähän lisäunta eläinlääkärin pöydällä. Kissaparalta on nimittäin lähdössä hammas irti! Se näyttää aika hurjalta, mutta kissa ei vaikuta kipeältä - leikkii ja puuhastelee normaalisti sekä syö jopa raksuja. Hammas on ilmeisesti jostain syystä kuollut, sillä juuripuoli on näkyvissä ja se on vähän musta.
Saas nähdä pitääkö pieneltä ottaa myös hammaskiveä pois. En hirvennyt kauheasti alkaa tutkia tuota suuta. Harjasin kyllä muut hampaat paitsi tuon irtoamassa olevan ja ihan kohtuulliselta vaikutti, mutta voisi siellä jotain rapsittavaa olla.
Wimman ja Fransin hampaat puolestaan näyttivät siltä kuin niillä ei olisi ikinä syötykään. Korat-sisarukset ovat muutenkin ylisiistejä.
Kantsii kurkkia välillä kisujen suuhun! Minä hoksasin tuon, kun Untamo sai oudon sylkykohtauksen. Jatkossa tutkin kattien suut varmasti tiheämpään. On tullut lähinnä katsottua vanhempien kissan suuhun. Se kun on jo sen verran vanhempi rouva ja kerran sille on jo hammaskivenpoisto tehty.

Juuresta

Tämä on ollut meillä tuttu näky viimeaikoina. Sain inspiraation kirjastosta lainaamastani Heléne Johanssonin Leipää-kirjasta. Reseptit ovat aikaa vieviä, mutta sen arvoisia. Yhdet leivät tosin onnistuin mokaamaan ja se harmitti aika tavalla, kun olin käyttänyt niiden tekemiseen tunteja aikaa.
Tänään on taas aika pistää taikina kohoamaan. Jääkaapissa odottaa ruis- ja venhäjuuret, jotka ovat jo muutaman viikon ikäisiä.

Mehua ja Oliviaa

Elämän pieniä iloja: karpalomehu ja Olivia-lehti. Juon mehua älyttömiä määriä. Hiljattain alkaneen vitamiinikuurini myötä vesi on onneksi ottanut vähän tonttia mehulta. Terveys kiittää.
Aikakauslehtiä luin vielä vuosi sitten todella runsaasti. Tilasin pahimmillaan yli kymmentä lehteä kotiin.
Nyt meni pitkään, etten tainnut tilata kuin kahta aikakauslehteä. Hiljalleen tilanne alkaa taas karata käsistä. Nyt lehtiä tulee kuitenkin sentään vain sen verran, että ehdin lukea ne ennen kuin uudet numerot ilmestyvät.

Olivia on ehdoton suosikkini aikakauslehdistä, on ollut heti ilmestymisestään asti. Muistan vieläkin, miten onnellinen olin ensimmäistä Oliviaa lukiessani - vihdoinkin juuri minulle sopiva lehti! Alan tosin vasta nyt olla sitä ikäluokkaa, jolle lehti on suunnattu. Väliäkö hällä?
Olen kerran käynytkin Olivian toimituksessa tapaamassa näitä ihania toimittajia. Sen jälkeen lehti on ollut vielä tärkeämpi.

Peltituolit

Ja meidän kun oli tarkoitus pärjätä pelkillä jakkaroilla... En voinut vastustaa näitä valkoisia, sopivan rosoisia peltituoleja. Törmäsin niihin juttukeikalla ja ne sattuovat olemaan myynnissä. Kyllä! Sanoin minä.
Tässä kämpässä on muuten tasan yksi asia, josta en tykkää ja se on tuo seinien väri. Kaipaan valkoista!