Sottiainen

Untamo osaa näyttää näinkin puhtoiselta, vaikka todellisuudessa sen leuan alus on koko ajan kuivuneest ruuasta karhea, polkuanturoiden sivustat ovat ruskeassa möhnässä, silmät vähän rähmäiset ja korvat limaiset. Lisäksi massussa on ruskeita likatahroja aina välillä.

Ensi viikolla

Käväisen ensi viikolla Helsingissä. Yksin matkustaminen jännittää. Ensin pitää autoilla reipas sata kilometriä ja sen jälkeen hypätä lentokoneeseen. Ehkä selviän?
Onneksi perillä odottaa kaikkea kivaa. Näen esimerkiksi ihanan kaverin, jonka olen nähnyt viimeksi monta vuotta sitten.

U & W

Untamolla ja Wimmalla on monimutkainen suhde. Välillä Wimma muistuttaa Untamoa arvojärjestyksestä, välillä nukutaan sopuisasti vierekkäin tai painitaan leikkisästi.
Untamon ja Fransin välit ovat lämpimämmät. Frans suuttuu vain silloin, kun pieni Ukkeli lähentelee unihetkellä.

Pakkanen

                   

Mustikkapiirakka, maitokahvi ja tuikut sopivat pakkaspäivään. Olen vieläpä vapaalla. Seuraavaksi näytän tahtia virkkuukoukulle ja kokeilen uusia Promarker-tusseja.

Afrikkalainen kukka

Olen opetellut virkkaamaan. Afrikkalaisia kukkia syntyi eilen pieni pino. Aion koota ne peitoksi. Kukkaviltin saa seuraava lähipiiriin syntyvä vauva.

Ankat korviin

Toivoin ankkakuulokkeita joululahjaksi ja ne myös sain. Hurmaavat!

Frans

Tassuja

Eletään laiskuusaikoja.

2012

Uusi vuosi alkoi, mutta vanhat kujeet jatkuvat ainakin kissojen osalta. Untamo kiipeää kiipeilytelineeseen naukumaan aina silloin, kun ollaan tekemässä ruokaa. Keittiön tuoksut taitavat herättää pienen pojan huomionkipeyden. Josko rapsutusten yhteydessä saisi pienen maistiaisen.